Suomen kansallisoopperan ja -baletin hiilijalanjälki Kansallisooppera ja Kansallisbaletti tarjoavat ooppera- ja balettiesityksiä sekä muita tapahtumia kaikenikäisille. Vierailuesitykset, koululaisoopperat, esitystallenteet ja suoratoistot sekä televisioinnit ja radioinnit vievät toimintaa kaikkialle Suomeen ja maailmalle. Henkilöstömäärältään Suomen kansallisooppera ja -baletti on keskisuuri ooppera- ja balettitalo. Asia The Finnish National Opera and Ballet Laskimme Suomen kansallisoopperalle ja -baletille organisaation hiilijalanjäljen. Selvitys tehtiin vuodelle 2019 Greenhouse Gas (GHG) -protokollan mukaisia standardeja noudattaen. Hiilijalanjälkilaskennan lopputuloksena syntyi hiilijalanjälkiraportti, jossa on esitetty mm. laskennan sisältö, laskentamenetelmä, tulokset ja toimenpide-ehdotukset hiilijalanjäljen pienentämiseen. Laskenta toteutettiin uuden ympäristöohjelman laatimisen tueksi Suomen kansallisoopperan ja -baletin lavastamon päällikkö Tapio Säkkinen kertoo, että organisaation hiilijalanjäljen selvittäminen oli tärkeää, jotta johto saa asetettua kokonaiskuvan ympäristötyölle. Laskennan jälkeen johto laati uuden ympäristöpolitiikan vuosille 2021–2023, jossa todetaan vastuullisuuden olevan yksi Suomen kansallisoopperan ja -baletin keskeisistä arvoista. Ympäristöohjelman päätavoitteeksi on asetettu, että Suomen kansallisooppera ja -baletti on kansainvälinen edelläkävijä ympäristövastuun kehittämisessä esittävän taiteen alalla sekä hiilineutraaliuden tavoitteleminen mahdollisimman nopealla aikataululla resurssien rajoissa. Organisaation hiilijalanjälkilaskennassa huomioitiin kaikki vuoden 2019 toiminnot ja kokonaisuudet GHG-protokollan mukaisessa laskennassa organisaation kasvihuonekaasupäästöt jaotellaan kolmeen kokonaisuuteen: Scope 1 (omasta toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt), Scope 2 (ostetun energian tuotannosta syntyvät päästöt) ja Scope 3 (epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt eri osa-alueilla). Organisaation hiilijalanjälki laskettiin siten, että kaikki Oopperan vuoden 2019 toiminnot ja kokonaisuudet huomioitiin. Laskennassa huomioitiin Oopperatalon lisäksi Oopperan varastot sekä Balettioppilaitos. Ooppera halusi selvittää koko oman toimintansa sekä koko arvoketjunsa toiminnan aiheuttaman hiilijalanjäljen nykytilanteen. Tätä varten toiminnot pyrittiin huomioimaan mahdollisimman laajasti ja laskentaan sisällytettiin kaikki ne Scope 1, 2 & 3 -kategoriat, joihin Oopperalla liittyy toimintoja. "Hiilijalanjälkilaskennan perusteella esimerkiksi lavastamossa on kyetty yksilöimään päästölähteet ja niiden järjestys ja nyt voimme paremmin vaikuttaa lavasteiden valmistuksen vähähiilisyyteen," Säkkinen toteaa. Laskenta osoitti merkittävimmät päästölähteet Laskenta osoitti merkittävimmäksi päästölähteeksi yleisön liikkumisen, joka muodosti 63 % kokonaispäästöistä. Suomen kansallisooppera ja -baletti on kansainvälinen toimija, jonka näytöksiä saavutaan katsomaan sekä ympäri Suomen että maailmalta. Säkkinen kertoo, että yleisön liikkumisen suhteen on tehty kehitysehdotuksia päästöjen vähentämiseksi. Esimerkiksi Helsingin seudun liikenteen (HSL) kanssa voisi neuvotella mahdollisuuden pääsylippuun, joka kävisi HSL:n kulkuneuvoihin. Tämän lisäksi ehdotuksia on tehty myös hiilineutraalin pääsylipun suhteen, joka mahdollistaisi matkustamisesta syntyvien päästöjen kompensoinnin. Mikäli yleisön liikkuminen jätetään huomioimatta vuosittaisen vaihtelun vuoksi ja päästöissä keskitytään Oopperan oman toiminnan näkökulmaan, suurimmat päästöt aiheutuvat ostetuista tuotteista ja palveluista, joiden osuus oli 56 %. Toiseksi suurimman päästölähteen muodostivat tuotantohyödykkeet 14 % osuudella. Tarkasteltaessa tuotteiden, palveluiden ja tuotantohyödykkeiden päästöjä lavastuksen, näyttämön ja puvustuksen kesken havaittiin, että lavastuksen osalta suurin osa päästöistä muodostuu metallituotteiden hankinnasta, näyttämön osalta elektroniikasta ja puvustuksessa kankaiden ja tekstiilien hankinnoista. Säkkisen mukaan laskentatulokset olivat jossain määrin yllättäviä. "Aika yllättävää oli metallituotteiden päästöt. Vaikka vuositasolla metallituotteiden hankinta edustaa alle 10 % vuotuisista lavastemateriaalihankinnoista, niin silti ne päästöt olivat kaikkein suurimmat. Myös liikematkat yllättivät vähän, että jakautuivat suurin piirtein puoliksi oman henkilökunnan ja vierailevien taiteilijoiden välillä," Säkkinen kertoo. Oopperan johto, kiinteistöosasto ja lavastamo pohtivat kehitysehdotuksia hiilijalanjäljen pienentämiseksi backcasting-työpajassa Oopperan backcasting-työpajassa keskusteltiin hiilineutraalin pääsylipun ja HSL-yhteistyön lisäksi mm. matala- tai nollahiilisen pilottiproduktion tekemisestä, yhteistuotantojen lisäämisestä eri oopperatalojen kanssa, lavasteiden kiertotalouden mahdollisuuksista, etätyön lisäämisestä sekä työsuhdepolkupyöristä. Kiinteistöosaston kanssa pohdittiin mm. Oopperatalon katolla sijaitsevan aurinkovoimalan laajennusta, viherkattoja ja ulkokasvillisuutta hiilinieluina, uutta jätehuoltoinfraa sekajätteen vähentämiseksi sekä kiinteistön energiaoptimoidun käytön johtamista, jonka seurauksena kiinteistö käyttäisi energiaa vain tarpeen mukaan. Lavastuksen osalta käsiteltiin mm. materiaalitehokkuutta muovin, puun ja metallin osalta, lähihankintoja, yhteishankintoja oman organisaation sisällä ja toisten teattereiden kanssa sekä matalahiilisen lavasterakentamisen prosessia ja sen johtamisen osa-alueita. Oopperalla on myös pohdittu organisaation hiilijalanjälkilaskennan päivitystä vuoden 2023 tiedoilla, jotta nähtäisiin, mitä toimenpiteillä on saatu aikaiseksi. Laskenta on herättänyt huomiota myös kansainvälisesti Säkkinen arvelee, että hiilijalanjälkilaskennan tuloksia tullaan käyttämään myös kansainvälisessä yhteistyössä. "Luulen, että tämä aihe tulee olemaan esillä myös kansainvälisellä tasolla, sillä tietojeni mukaan olemme ensimmäinen teatteri Suomessa, joka on selvittänyt hiilijalanjäljen. Laskenta on herättänyt myös kansainvälistä mielenkiintoa, esimerkiksi Göteborgin oopperan lavastamon päällikön ja Ruotsin kuninkaallisen oopperan teknisen johtajan kanssa tulemme keskustelemaan ekoasioista ja meidän hiilijalanjälkilaskennan tuloksista. Myös Amsterdamin kansallisoopperan ja -baletin kanssa on jo käyty keskusteluja," Säkkinen toteaa.
Etteplanin kanssa tehty ilmastotiekartta tukee Molok Oy:n vastuullisuustyötä sekä ilmastotavoitteiden saavuttamista Molok Oy on jätehuollon edelläkävijä, joka suunnittelee ja rakentaa vastuullisia Molok®-jätehuoltoratkaisuja miljoonille ihmisille ympäri maailman. 30 toimintavuotensa aikana Molok Oy on laajentunut kansainväliseksi yritykseksi, jonka tuotteet tunnetaan ympäri maailmaa. Ympäristöä, kustannuksia ja aikaa säästävää järjestelmää käyttävät päivittäin miljoonat ihmiset. Tuotteita on erilaisissa asumisen kulttuureissa, yhteensä yli 190 000 yksikköä. Tänään Molok® tuotteita myydään yli 40 maahan.
Suomen ensimmäiselle kotitalouksien poistotekstiilin kierrätyslaitokselle laskettiin päästövähennyspotentiaali Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (LSJH) (southwestern Finland waste management) is a company owned by 18 municipalities. It takes care of organizing the residents’ waste management and waste disposal on behalf of these municipalities. Approximately 440 000 inhabitants live in the company’s operating area. The biggest owners of LSJH are the city of Turku and the city of Salo.
Biometaanin ja organisaation hiilijalanjälkilaskennat tukevat Stormossenin strategiaa Jätehuoltoyhtiö Stormossen hoitaa kuuden pohjalaisen omistajakuntansa jätehuollon. Omistajakunnat ovat Isokyrö, Korsnäs, Maalahti, Mustasaari, Vaasa ja Vöyri ja asukkaiden lukumäärä näissä kunnissa on yhteensä yli 105 000 asukasta. Yrityksen pääpaikka on Koivulahdessa sijaitseva jätekeskus. Stormossenin ensimmäinen biokaasun tankkausasema avattiin helmikuussa 2017.
Lounais-Suomen Jätehuollon toiminnan hiilijalanjälki Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (LSJH) on 18 kunnan omistama yhtiö, joka huolehtii kuntien puolesta asukkaiden jätehuollon järjestämisestä ja jäteneuvonnasta. Yhtiön toimialueella asuu noin 440 000 asukasta. LSJH:n suurimmat omistajat ovat Turun kaupunki ja Salon kaupunki.
Uuden jätelain vaikutukset jätehuollon ympäristövaikutuksiin ja kustannuksiin Puhas Oy on viiden kunnan, Joensuu, Ilomantsi, Kontiolahti, Liperi ja Polvijärvi, omistama jätehuoltoyhtiö, jonka tehtävä on tuottaa kunnille lakisääteisesti kuuluvat jätehuollon palvelutehtävät osakaskuntiensa puolesta. Yhtiön toiminta-alueeseen kuuluu noin 112 000 asukasta. Palveluverkostoon kuuluvat keskitetysti kilpailutetut poltettavan jätteen ja biojätteen kuljetuspalvelut, paikalliset jäteasemat ja Kontiosuon jätekeskus.
LCA- ja hiilijalanjälkiselvitykset helpottivat asettamaan tavoitteita oman toiminnan kehittämiseen FORCIT on pohjoismainen toimija, jolla on kokonaisvaltainen tietämys räjäytys- ja louhintatöistä sekä niihin liittyvistä ympäristövaikutuksista, kuten myös puolustusteollisuuden epäherkkien räjähteiden teknologioihin liittyen maailmanlaajuisesti. FORCIT on kasvattanut osaamistaan vuodesta 1893 lähtien, ja heidän pääkonttorinsa sijaitsee Hangossa.