Suomen kansallisoopperan ja -baletin hiilijalanjälki

Laskimme Suomen kansallisoopperalle ja -baletille organisaation hiilijalanjäljen. Selvitys tehtiin vuodelle 2019 Greenhouse Gas (GHG) -protokollan mukaisia standardeja noudattaen. Hiilijalanjälkilaskennan lopputuloksena syntyi hiilijalanjälkiraportti, jossa on esitetty mm. laskennan sisältö, laskentamenetelmä, tulokset ja toimenpide-ehdotukset hiilijalanjäljen pienentämiseen. 

Laskenta toteutettiin uuden ympäristöohjelman laatimisen tueksi 

Suomen kansallisoopperan ja -baletin lavastamon päällikkö Tapio Säkkinen kertoo, että organisaation hiilijalanjäljen selvittäminen oli tärkeää, jotta johto saa asetettua kokonaiskuvan ympäristötyölle. Laskennan jälkeen johto laati uuden ympäristöpolitiikan vuosille 2021–2023, jossa todetaan vastuullisuuden olevan yksi Suomen kansallisoopperan ja -baletin keskeisistä arvoista. Ympäristöohjelman päätavoitteeksi on asetettu, että Suomen kansallisooppera ja -baletti on kansainvälinen edelläkävijä ympäristövastuun kehittämisessä esittävän taiteen alalla sekä hiilineutraaliuden tavoitteleminen mahdollisimman nopealla aikataululla resurssien rajoissa. 

Organisaation hiilijalanjälkilaskennassa huomioitiin kaikki vuoden 2019 toiminnot ja kokonaisuudet 

GHG-protokollan mukaisessa laskennassa organisaation kasvihuonekaasupäästöt jaotellaan kolmeen kokonaisuuteen: Scope 1 (omasta toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt), Scope 2 (ostetun energian tuotannosta syntyvät päästöt) ja Scope 3 (epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt eri osa-alueilla). 

Organisaation hiilijalanjälki laskettiin siten, että kaikki Oopperan vuoden 2019 toiminnot ja kokonaisuudet huomioitiin. Laskennassa huomioitiin Oopperatalon lisäksi Oopperan varastot sekä Balettioppilaitos. Ooppera halusi selvittää koko oman toimintansa sekä koko arvoketjunsa toiminnan aiheuttaman hiilijalanjäljen nykytilanteen. Tätä varten toiminnot pyrittiin huomioimaan mahdollisimman laajasti ja laskentaan sisällytettiin kaikki ne Scope 1, 2 & 3 -kategoriat, joihin Oopperalla liittyy toimintoja. 

"Hiilijalanjälkilaskennan perusteella esimerkiksi lavastamossa on kyetty yksilöimään päästölähteet ja niiden järjestys ja nyt voimme paremmin vaikuttaa lavasteiden valmistuksen vähähiilisyyteen," Säkkinen toteaa. 

Laskenta osoitti merkittävimmät päästölähteet 

Laskenta osoitti merkittävimmäksi päästölähteeksi yleisön liikkumisen, joka muodosti 63 % kokonaispäästöistä. Suomen kansallisooppera ja -baletti on kansainvälinen toimija, jonka näytöksiä saavutaan katsomaan sekä ympäri Suomen että maailmalta. 

Säkkinen kertoo, että yleisön liikkumisen suhteen on tehty kehitysehdotuksia päästöjen vähentämiseksi. Esimerkiksi Helsingin seudun liikenteen (HSL) kanssa voisi neuvotella mahdollisuuden pääsylippuun, joka kävisi HSL:n kulkuneuvoihin. Tämän lisäksi ehdotuksia on tehty myös hiilineutraalin pääsylipun suhteen, joka mahdollistaisi matkustamisesta syntyvien päästöjen kompensoinnin. 

Mikäli yleisön liikkuminen jätetään huomioimatta vuosittaisen vaihtelun vuoksi ja päästöissä keskitytään Oopperan oman toiminnan näkökulmaan, suurimmat päästöt aiheutuvat ostetuista tuotteista ja palveluista, joiden osuus oli 56 %. Toiseksi suurimman päästölähteen muodostivat tuotantohyödykkeet 14 % osuudella. Tarkasteltaessa tuotteiden, palveluiden ja tuotantohyödykkeiden päästöjä lavastuksen, näyttämön ja puvustuksen kesken havaittiin, että lavastuksen osalta suurin osa päästöistä muodostuu metallituotteiden hankinnasta, näyttämön osalta elektroniikasta ja puvustuksessa kankaiden ja tekstiilien hankinnoista. 

Säkkisen mukaan laskentatulokset olivat jossain määrin yllättäviä. 

"Aika yllättävää oli metallituotteiden päästöt. Vaikka vuositasolla metallituotteiden hankinta edustaa alle 10 % vuotuisista lavastemateriaalihankinnoista, niin silti ne päästöt olivat kaikkein suurimmat. Myös liikematkat yllättivät vähän, että jakautuivat suurin piirtein puoliksi oman henkilökunnan ja vierailevien taiteilijoiden välillä," Säkkinen kertoo. 

Oopperan johto, kiinteistöosasto ja lavastamo pohtivat kehitysehdotuksia hiilijalanjäljen pienentämiseksi backcasting-työpajassa 

Oopperan backcasting-työpajassa keskusteltiin hiilineutraalin pääsylipun ja HSL-yhteistyön lisäksi mm. matala- tai nollahiilisen pilottiproduktion tekemisestä, yhteistuotantojen lisäämisestä eri oopperatalojen kanssa, lavasteiden kiertotalouden mahdollisuuksista, etätyön lisäämisestä sekä työsuhdepolkupyöristä. 

Kiinteistöosaston kanssa pohdittiin mm. Oopperatalon katolla sijaitsevan aurinkovoimalan laajennusta, viherkattoja ja ulkokasvillisuutta hiilinieluina, uutta jätehuoltoinfraa sekajätteen vähentämiseksi sekä kiinteistön energiaoptimoidun käytön johtamista, jonka seurauksena kiinteistö käyttäisi energiaa vain tarpeen mukaan. 

Lavastuksen osalta käsiteltiin mm. materiaalitehokkuutta muovin, puun ja metallin osalta, lähihankintoja, yhteishankintoja oman organisaation sisällä ja toisten teattereiden kanssa sekä matalahiilisen lavasterakentamisen prosessia ja sen johtamisen osa-alueita. 

Oopperalla on myös pohdittu organisaation hiilijalanjälkilaskennan päivitystä vuoden 2023 tiedoilla, jotta nähtäisiin, mitä toimenpiteillä on saatu aikaiseksi. 

Laskenta on herättänyt huomiota myös kansainvälisesti 

Säkkinen arvelee, että hiilijalanjälkilaskennan tuloksia tullaan käyttämään myös kansainvälisessä yhteistyössä. 

"Luulen, että tämä aihe tulee olemaan esillä myös kansainvälisellä tasolla, sillä tietojeni mukaan olemme ensimmäinen teatteri Suomessa, joka on selvittänyt hiilijalanjäljen. Laskenta on herättänyt myös kansainvälistä mielenkiintoa, esimerkiksi Göteborgin oopperan lavastamon päällikön ja Ruotsin kuninkaallisen oopperan teknisen johtajan kanssa tulemme keskustelemaan ekoasioista ja meidän hiilijalanjälkilaskennan tuloksista. Myös Amsterdamin kansallisoopperan ja -baletin kanssa on jo käyty keskusteluja," Säkkinen toteaa.