Siirry sisältöön
UX and AI

Kolme näkökulmaa tekoälyyn ja käyt­tä­jä­ko­ke­muk­seen: tätä UX + AI on käytännössä

Valmistavassa teollisuudessa nykyaikaisella käyttäjäkokemuksella ei tarkoiteta vain visuaalisesti miellyttävää käyttöliittymää. Kyse on fyysisen ja digitaalisen maailman yhdistämisestä – järjestelmät tukevat koneiden käyttöä tuomalla oikean tiedon oikeaan aikaan. Ne ohjaavat työn tekemistä siten, että ihmisen ja koneen välinen yhteistyö on monimutkaisissa tehtävissä ja vaativissakin ympäristöissä saumatonta, tehokasta ja turvallista.

Parhaimmillaan tekoälytyökalut helpottavat aidosti jokapäiväistä työtämme. Pahimmassa tapauksessa ne toimivat turhauttavina hidasteina – eivätkä siten juurru käyttöön. Mutta kuinka ensiluokkaisen käyttäjäkokemuksen tekoälysovelluksia luodaan?

Havainnollistaakseni, miten käyttäjäkokemus ja tekoäly voivat käytännössä toteutua yhdessä, käytän asiakkaidemme kanssa usein tätä yksinkertaista mallia: UX for AI, UX by AI ja UX with AI.

UX for AI: tekoälyn käyttöliittymä rakentaa luottamusta

Sovelluskehityksessä käyttäjäkokemuksen suunnittelu on perinteisesti keskittynyt lähinnä käyttöliittymiin ja sujuvien käyttöpolkujen ennakointiin. Käyttäjällä on silloin suora kontrolli järjestelmään, esimerkiksi HMI:n eli ihmisen ja koneen välisen käyttöliittymän kautta. Onnistumisen mittarit ovat tyypillisesti liittyneet sovelluksen käytettävyyteen ja käyttämisen tehokkuuteen.

Tekoälysovellukset muuttavat tilannetta: ne toimivat todennäköisyyksien pohjalta, jolloin niiden tuottamat ehdotukset voivat vaihdella, vaikka käyttäjän syöte olisi aina sama. Siksi käyttäjäkokemuksen suunnittelussakin painopisteen on siirryttävä siihen, miten käyttäjä tulkitsee tekoälyn tuottamia lopputuloksia ja on vuorovaikutuksessa tekoälyn kanssa.

Hyvä tekoälyn käyttäjäkokemus tekee mallin toiminnasta läpinäkyvää ja selitettävää. Sitä tuo myös ihmisen ja tekoälyn välinen järkevä työnjako: tekoäly avustaa, ohjaa ja suosittelee, mutta vastuu päätöksenteosta säilyy aina ihmisellä. Onnistumista mitataan kielimallin tuottamien ehdotusten oikeellisuudella ja selitettävyydellä – sekä näistä syntyvällä luottamuksella ja sovelluksen käyttöhalukkuudella.

UX by AI – Käyttäjäkokemuksen sujuvoittaminen tekoälytoiminnoilla

Toinen näkökulma tarkastelee koneiden ja laitteiden käyttäjäkokemuksen parantamista tekoälyominaisuuksien kautta.

Esimerkiksi OT/IT-ympäristöissä tilannetietoisuutta parantavat ratkaisut, kuten reaaliaikaista dataa hyödyntävät mukautuvat dashboardit, operaattorien tekoälyapurit sekä trendidataan perustuvat ohjeistavat ilmoitukset, auttavat koneen käyttäjää juuri oikealla hetkellä.

Reunalaskentaa ja tekoälyä yhdistävä Edge AI täydentää kokonaisuutta suorittamalla laskennan paikallisesti suoraan itse laitteessa. Näin viive ja riippuvuus verkkoyhteyksistä saadaan mahdollisimman vähäiseksi, mikä on ratkaisevan tärkeää erityisesti turvallisuuskriittisissä sekä aikaherkissä prosesseissa. Käyttäjäkokemus kasvaa, kun tieto tulee oikeaan aikaan ja oikeassa muodossa. Käyttäjä pystyy tekemään päätöksiä nopeammin ja virheiltä säästyen. Samalla oma kognitiivinen kuorma kevenee. Tekoälyominaisuudet eivät ainoastaan helpota yksittäisiä tehtäviä, vaan parantaa lopulta koko tuotantoprosessia.

Onnistumista seurataan mittaamalla tehtävän suorittamiseen kuluvaa aikaa, tapahtuneiden virheiden määrää ja käyttäjätyytyväisyyttä. Jos näissä nähdään parannusta, on tekoäly tehnyt työstä aidosti helpompaa.

UX with AI – Parempi suunnittelukokemus tekoälyn kanssa

Loppukäyttäjien lisäksi tekoäly auttaa myös niitä niitä, jotka muotoilevat digitaalisia ratkaisuja. Myös Etteplanilla generatiivinen tekoäly on osoittautunut erityisen hyödylliseksi ideoinnin tukemisessa, suurten datamäärien analysoinnissa, eri vaihtoehtojen sparrailemisessa ja dokumentaation laadun parantamisessa.

Sama koskee myös muuta suunnittelutyötä. Tekoäly voi parantaa määrittelyjen laatua esimerkiksi puutteita tai ristiriitoja tunnistamalla. Samalla se vähentää virheitä ja nopeuttaa määrittelytyön läpimenoaikoja. Näin suunnittelijat ja insinöörit voivat keskittyä korkeamman lisäarvon tehtäviin – eli siihen, missä ihminen on parhaimmillaan.

Tekoälysovelluksen menetystä mitataan seuraamalla kehitystyön arvon realisoitumisaikaa (TTV), uudelleen tehtävän työn määräa sekä käyttäjien tyytyväisyyttä. Näissä mittareissa onnistuminen nopeuttaa kehityssyklejä, pienentää projektin riskejä ja parantaa asiakaskokemusta.

Luodakseen käyttäjilleen luotettavia ja heidän arkeaan aidosti helpottavia tekoälysovelluksia, yritysten on huomioitava kaikki kolme näkökulmaa yhtenä kokonaisuutena. Ne auttavat tehostamaan suunnittelua ja kehitystä sekä luomaan sovelluksia, jotka tuottavat liiketoiminta-arvoa nopeammin. Tämä ei ole vain hyvää muotoilua – se on kilpailukyvyn rakentamista.

Mitä tekoälynäkökulmaa organisaatiossanne kaivataan juuri nyt – luottamuksen rakentamista, koneiden käyttökokemuksen sujuvoittamista vai suunnittelutyön tehostumista?

Kirjoittajasta

Hanna Remula

Head of Design, Cloud and Applications

Hanna Remula is a business developer and design leader with a passion for driving meaningful transformation in industrial companies. With deep expertise in strategic design and change adoption, Remula helps organizations go beyond technology – ensuring that digital, data, and AI initiatives deliver genuine value. Remula bridges the gap between business, technology, and people across the OT–IT landscape to enterprise-wide digital, data and AI programs to deliver real impact. She is a trusted partner to industry leaders, SMEs, and global corporations shaping the future of industrial operations.