Tuupalan puukoulun hiilijalanjälkilaskenta Tuupalan puukoulu on Suomen ensimmäinen massiivipuuelementtitekniikalla rakennettu koulu, joka valmistui Kuhmoon vuonna 2018. Puukoulu on rakennettu CLT-elementti- ja liimapuutekniikalla, rakentamisvaiheessa käytettiin Terve talo -kriteerejä ja rakennukset valmistettiin sääsuojassa. Tuupalan päiväkodissa on 60 esikoululaista ja vuosiluokilla 1-6 on 350 oppilasta. Asia Tuupala wood school Rakennusten hiilijalanlaskenta ja laskennalla tuotetut tulokset antavat arvokasta tietoa tarkastellun rakennuksen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä ja kuinka niitä voidaan mahdollisesti vähentää. Tuupalan puukoulun hiilijalanjälkilaskenta osoitti, että rakennusmateriaalit aiheuttavat huomattavasti pienemmän hiilijalanjäljen kuin koulun elinkaaren aikaisesta energiankulutuksesta aiheutuu. Rakennuksen hiilijalanjälkilaskennan toteuttaminen Rakennuksen hiilitaselaskenta voidaan toteuttaa jo rakentamisen hankesuunnitteluvaiheessa tai rakentamisen jälkeen. Jotta rakennusmateriaalien valmistuksesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt voitaisiin minimoida, materiaalivalintojen vaikuttavuus rakennuksen hiilijalanjälkeen tulisi huomioida jo hankesuunnitteluvaiheessa. Esimerkiksi materiaalivertailuja varten materiaalilaskennat tulisi toteuttaa vaihtoehtoisille materiaaleille. Hiilitaselaskennan voi toteuttaa myös rakentamisen jälkeen, kuten Tuupalan koululle tehtiin. Tällöin on tärkeää, että hankkeen dokumentaatio olisi tehty riittävän kattavasti ja luotettavasti. Samoin on huomioitava, että materiaalien vertailtavuus ja mahdollisuus vaikuttaa rakennuksen materiaalivalintoihin heikkenee, mikäli materiaalilaskentaa erilaisilla materiaalivaihtoehdoilla ei ole suunnitteluvaiheessa toteutettu. Ainoastaan vaikutusmahdollisuus rakennuksen käyttövaiheeseen ja käytön jälkeisen vaiheen, kuten rakennuksen purkamisen optimointiin ja materiaalien ohjaamisen hyötykäyttöön, säilyy. Rakennusmateriaalien vaikutus puukoulun hiilijalanjälkeen Tuupalan puukoulun hiilijalanjälkilaskenta osoitti, että rakennusmateriaalit aiheuttavat huomattavasti pienemmän hiilijalanjäljen kuin koulun elinkaaren aikaisesta energiankulutuksesta aiheutuu. Koulun sähkön käyttö on suurin hiilijalanjälkeen vaikuttava tekijä, mikä aiheuttaa hieman yli 60 prosenttia koulun elinkaaren aikaisesta hiilijalanjäljestä. Puukoulun lämmitys on toteutettu bioenergialla, mikä osaltaan vähentää kokonaishiilijalanjälkeä. Hiilijalanjälkilaskelman tulosten mukaan puukoulun materiaalipohjaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat alle 140 kgCO2-ekv/brm2. Rakennustuotteiden kasvihuonekaasupäästöt ovat toiseksi suurin hiilijalanjälkeen vaikuttava tekijä yhteensä n. 23 prosentilla. Rakentamisen aikainen energiankulutus keskimääräistä suurempi Tuupalan puukoulun rakentamisen aikainen energiankulutus oli noin 50 % suurempi kuin rakentamisen aikainen energiankulutus on keskimäärin. Rakentamisen aikaiseen energiankulutukseen vaikuttavat mm. Terve-talo kriteeristön noudattaminen, rakentamistapa (elementtien paikallaan asennus ja työkoneiden käyttö) sekä rakentamispaikan sijainti ja rakentamisaika (rakentamisen vuodenaika, joka vaikuttaa mm. valaistus-, ja lämmitystarpeeseen). Energiankulutus heijastuu rakentamisen aikaisiin kasvihuonekaasupäästöihin, joiden osuus Tuupalan puukoululla on 6 prosenttia koko rakennuksen hiilijalanjäljestä. Rakentamisen aikaiseen energiankulutukseen ja siten hiilijalanjälkeen voidaan vaikuttaa esittämällä urakoitsijalle vaateet bioenergian, biopolttoaineiden ja EKOenergian käytöstä. Ensisijaisesti rakennusmateriaalien ja rakentamisen laadusta täytyy huolehtia, eikä hiilijalanjäljen vähentäminen saa aiheuttaa riskejä rakentamisessa. Esimerkiksi Tuupalan koulun rakentamisessa noudatettiin Terve-talo kriteeristöä. Tämä voi aiheuttaa rakentamisvaiheessa suuremman hiilijalanjäljen (kuin keskimäärin rakentamisessa), mutta sen ansioista voidaan hyvin todennäköisesti pidentää rakennuksen elinkaaren pituutta ja vähentää saneeraustarvetta. Toisin sanoen ”hinnalla millä hyvänsä” ei kannata lähteä hiilijalanjälkeä pienentämään, vaan tärkeämpää on toimiva rakennus, siinä käyttötarkoituksessa, mihin se on suunniteltu.
Etteplanin kanssa tehty ilmastotiekartta tukee Molok Oy:n vastuullisuustyötä sekä ilmastotavoitteiden saavuttamista Molok Oy on jätehuollon edelläkävijä, joka suunnittelee ja rakentaa vastuullisia Molok®-jätehuoltoratkaisuja miljoonille ihmisille ympäri maailman. 30 toimintavuotensa aikana Molok Oy on laajentunut kansainväliseksi yritykseksi, jonka tuotteet tunnetaan ympäri maailmaa. Ympäristöä, kustannuksia ja aikaa säästävää järjestelmää käyttävät päivittäin miljoonat ihmiset. Tuotteita on erilaisissa asumisen kulttuureissa, yhteensä yli 190 000 yksikköä. Tänään Molok® tuotteita myydään yli 40 maahan.
Suomen ensimmäiselle kotitalouksien poistotekstiilin kierrätyslaitokselle laskettiin päästövähennyspotentiaali Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (LSJH) (southwestern Finland waste management) is a company owned by 18 municipalities. It takes care of organizing the residents’ waste management and waste disposal on behalf of these municipalities. Approximately 440 000 inhabitants live in the company’s operating area. The biggest owners of LSJH are the city of Turku and the city of Salo.
Biometaanin ja organisaation hiilijalanjälkilaskennat tukevat Stormossenin strategiaa Jätehuoltoyhtiö Stormossen hoitaa kuuden pohjalaisen omistajakuntansa jätehuollon. Omistajakunnat ovat Isokyrö, Korsnäs, Maalahti, Mustasaari, Vaasa ja Vöyri ja asukkaiden lukumäärä näissä kunnissa on yhteensä yli 105 000 asukasta. Yrityksen pääpaikka on Koivulahdessa sijaitseva jätekeskus. Stormossenin ensimmäinen biokaasun tankkausasema avattiin helmikuussa 2017.
Lounais-Suomen Jätehuollon toiminnan hiilijalanjälki Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (LSJH) on 18 kunnan omistama yhtiö, joka huolehtii kuntien puolesta asukkaiden jätehuollon järjestämisestä ja jäteneuvonnasta. Yhtiön toimialueella asuu noin 440 000 asukasta. LSJH:n suurimmat omistajat ovat Turun kaupunki ja Salon kaupunki.
Uuden jätelain vaikutukset jätehuollon ympäristövaikutuksiin ja kustannuksiin Puhas Oy on viiden kunnan, Joensuu, Ilomantsi, Kontiolahti, Liperi ja Polvijärvi, omistama jätehuoltoyhtiö, jonka tehtävä on tuottaa kunnille lakisääteisesti kuuluvat jätehuollon palvelutehtävät osakaskuntiensa puolesta. Yhtiön toiminta-alueeseen kuuluu noin 112 000 asukasta. Palveluverkostoon kuuluvat keskitetysti kilpailutetut poltettavan jätteen ja biojätteen kuljetuspalvelut, paikalliset jäteasemat ja Kontiosuon jätekeskus.
LCA- ja hiilijalanjälkiselvitykset helpottivat asettamaan tavoitteita oman toiminnan kehittämiseen FORCIT on pohjoismainen toimija, jolla on kokonaisvaltainen tietämys räjäytys- ja louhintatöistä sekä niihin liittyvistä ympäristövaikutuksista, kuten myös puolustusteollisuuden epäherkkien räjähteiden teknologioihin liittyen maailmanlaajuisesti. FORCIT on kasvattanut osaamistaan vuodesta 1893 lähtien, ja heidän pääkonttorinsa sijaitsee Hangossa.
