Kestävää liiketoimintaa ja onnistuneita digipalveluita

Onnistuneella digipalveluilla tuotetaan ennen kaikkea arvoa – arvoa käyttäjille ja asiakkaan liiketoiminnalle. Onnistunut digitaalinen palvelu ratkaisee aina jonkin ongelman, liittyipä se sitten työhön, arkeen tai vapaa-ajan huvituksiin. Se voi tuottaa käyttäjälleen iloa, helpottaa käyttäjän arkea tai tehostaa työtä. Esimerkiksi toimiva digitaalinen itsepalvelu edellyttää toimintaympäristön, liiketoiminnan ja loppuasiakkaiden tuntemista ja näiden ympärille palvelun kokonaisvaltaista suunnittelua ja toteutusta. Näin varmistumme, että syntyvä palvelukokemus on kokonaisuutena saumaton ja helppo myös ilman opastusta tai jatkuvaa asiakaspalvelua.

Palvelua kehitettäessä on myös tärkeää osata katsoa tulevaisuuteen – maailma muuttuu jatkuvasti ja meidän on kyettävä ennakoimaan ja vastaamaan myös tulevaisuudessa koettuihin haasteisiin. Näihin kaikkiin löytyy vastaus design-työn avulla. 

Todellista ongelmaa ratkaisemassa – ihmisläheisesti ja iteratiivisesti

Ydinkysymyksinä uuden palvelun rakentamiseen lähdettäessä ovatkin: mitä ongelmaa olemme ratkaisemassa, kenen ongelma se on ja miksi se on ongelma. Joskus käy nimittäin niin, että todellinen ongelma piileekin syvemmällä kuin olimme aluksi osanneet ajatella. Meidän on siis selvitettävä juurisyyt, jotta voimme lähteä ratkaisemaan ongelmaa. Jotta voimme kohdistaa kehitysresurssit oikein, on meidän oltava varmoja siitä, että ratkaisun perustana on todettu ongelma. Todentamisella tarkoitamme sitä, että se perustuu esimerkiksi käyttäjien kanssa käytyihin keskusteluihin, työpajoihin, tarkasteluihin tai kyselyihin. Pelkkien oletusten varaan rakentaminen sisältää aina riskin siitä, että oletuksemme onkin väärä. Kun voimme olla varmoja, että perusta tekemiselle on kunnossa, on sen päälle turvallista rakentaa kestävä ja tuottava digipalvelu.

Design-ajattelun keskiössä on tapa toimia iteratiivisesti ja ihmislähtöisesti. Palveluun liittyviä päätöksiä testataan prototyyppien avulla, testituloksista opitaan ja niiden pohjalta ohjataan palvelun kehitystä eteenpäin. Näin varmistutaan siitä, että olemme koko ajan kehittämässä palvelua oikeaan suuntaan ja näin lopputulos osuu varmemmin maaliin. Toimintamalli on hyväksi havaittu niin käyttöliittymän, digitaalisen palvelun kuin liiketoiminnankin kehittämisessä. Lopputulokseen sitoudutaan, kun sen tekemiseen on päässyt aidosti vaikuttamaan ja kaikkien on helppo seistä lopputuloksen takana.

Datan avulla parempaa tuottavuutta ja kannattavuutta

Työ ei tietenkään lopu siihen, kun ensimmäinen julkaisu on tehty. Käyttäjät odottavat digipalveluilta jatkuvasti enemmän. Se, mikä houkutteli käyttäjää vuosi sitten, on nykyisin lähtövaatimustaso. Keräämällä ja hyödyntämällä dataa koko palvelun elinkaaren ajan pysymme ajan tasalla ja pystymme kehittämään palvelua jatkuvasti. Käytännössä siis keräämällä olemassa olevasta palvelusta analytiikan avulla käyttödataa sekä rikastamalla sitä kuulemalla asiakasta ja käyttäjää, pystymme design-työn avulla saattamaan sen esimerkiksi käyttöliittymäsuunnitelmien muotoon. Dataan perustuva päätöksenteko johtaa tutkimuksienkin mukaan parempaan tuottavuuteen ja kannattavuuteen. Datan avulla ohjaamme tiimin resurssit oikeaan ja lopputuloksena saavutamme jatkuvasti parantuvan asiakas- ja työntekijäkokemuksen.

Kohti muutosta oivalluttamalla ja potentiaalia vapauttamalla

Mitä kompleksisemmasta ongelmasta on kyse, sitä enemmän tarvitsemme eri näkökulmien ja ideoiden törmäyttämistä, jotta löydämme uusia ja kestäviä ratkaisuita tulevaisuuden ihmisten ja liiketoiminnan tarpeisiin. Digipalveluiden kehittämisessä onkin usein kyse muutoksesta. Suunnittelijan tehtävänä onkin nykyisin entistä enemmän oivalluttaa ja vapauttaa potentiaalia – ohjata muutosta oikeaan suuntaan ja saattaa ihmisiä ja eri alojen osaamista yhteen. Näin syntyy kestävää liiketoimintaa – ja onnistunut digipalvelu.