UX saapui tehtaaseen – ihmisen ja koneen yhteistyö vaatii hiottua käyttäjäkokemusta
Onko käyttäjällä hanskat? Sijaitseeko laite meluisassa ympäristössä? Erilaiset digisovellukset ovat arkea nykyään myös tehdasympäristössä. Hyvä käyttäjäkokemus (User experience, eli UX) pitää pyörät pyörimässä, joten käyttöliittymäsuunnittelua ei voi jättää arvailuiden varaan.
”Työntekijät odottavat tänä päivänä käyttämiltään työkaluilta ja palveluilta samaa niin töissä kuin arjessakin: helppokäyttöisyyttä, intuitiivisuutta ja personoituja käyttökokemuksia – sitä, että kaikesta suoriutuu helposti ja miellyttävästi. Vaatimukset kasvavat koko ajan.”
Näin toteaa Hanna Remula, joka työskentelee Etteplanilla asiakaslähtöisen suunnittelun parissa monien eri alojen asiakkaiden kanssa. Viime vuosina hän on ollut mukana etenkin projekteissa, joissa on kehitetty ihmisen ja koneen välisiä käyttöliittymiä (HMI) teollisuusympäristöissä.
Työssä käyttökontekstin ymmärtäminen on keskeistä: Ketkä ratkaisua käyttävät? Mitä käyttäjän pitää pystyä tekemään ja missä? Missä kontrollipaneeli sijaitsee vai onko se liikuteltava? Käyttääkö operaattori hanskoja? Onko ympärillä meteliä? Mitä muuta operaattorin täytyy tehdä ennen käyttöä, käytön aikana ja sen jälkeen?
“Emme keskity vain ulkoasun viilaamiseen, vaan mietimme, mikä on käyttäjän kannalta oleellista: mitä käyttäjän pitää pystyä tekemään ja mitä dataa hän tarvitsee päätöksenteon tueksi. Oleelliseen tietoon ja toimintoihin keskittyminen on tärkeää, sillä kaikki näytettävä tieto on aina pois jostain muusta”, hän kuvailee.
Käyttäjäkokemussuunnittelulla on iso vaikutus työntekijäkokemukseen. Digitaaliset järjestelmät, joita on helppo käyttää ja jotka on tehty oikeaan tarpeeseen, madaltavat oppimiskynnystä ja vähentävät virheitä. Tällöin tehtäviin on myös helpompaa löytää uusia tekijöitä.
”Käyttäjäpolun tunnistaminen läpi koko prosessin on tärkeää: mitä käyttäjän tulee tehdä saavuttaakseen tavoitteensa ja millaisia haasteita hän matkan aikana kokee. Kun ratkaisu perustuu liiketoiminnan tavoitteiden lisäksi todelliseen käyttäjäymmärrykseen, sen avulla voidaan parantaa tehokkuutta, tuottavuutta ja työntekijäkokemusta.”
Ratkaisuja oikeisiin ongelmiin
Tuotantolaitoksissa ja tehdasympäristöissä ratkaistavat käyttäjien haasteet ovat usein monimutkaisia ja työturvallisuus on otettava huomioon. Siksikin oikeiden ratkaisujen löytäminen oikeisiin ongelmiin on kriittisen tärkeää.
Käyttäjälähtöinen suunnittelu pohjautuu aitoon käyttäjäymmärrykseen ja siihen, mikä tuottaa asiakkaalle arvoa. Esimerkiksi voimme kerätä ja esittää käyttäjälle erilaista dataa päätöksenteon tueksi. Oleellisimman tiedon esittämiseksi täytyy tietää, mitä ongelmaa ratkaistaan.
Hanna Remula pitää tärkeänä saumatonta yhteistyötä asiakkaan liiketoiminnan ja loppukäyttäjien välillä.
“Tyypillisesti ensin määritellään yhdessä tavoitteet. Sen jälkeen tuodaan yhteen asiakkaan liiketoimintaosaaminen, loppukäyttäjäymmärrys sekä tekniset mahdollisuudet. Esimerkiksi koneoppimista hyödyntämällä voidaan nostaa automaation astetta. Vaatimukset ratkaisulle syntyvät ja tarkentuvat usein työpajoissa ja ohjaavat käyttöliittymäsuunnittelutyötä.”
Myös käyttöliittymien yhdenmukaistaminen tuotantolaitoksissa auttaa työn tekemisen oppimista tehtaalla huomattavasti. Se taas sujuvoittaa työntekoa ja lisää tuotantonopeutta.
”Yhtenäisen käyttäjäkokemuksen merkittävin hyöty on lopulta ajansäästö. Se saavutetaan, kun oppimiskäyrä madaltuu sekä ongelmien ratkaisuun käytetty aika – ja sitä kautta esimerkiksi tuotannon seisokit vähenevät. Optimoimalla prosesseja tuotantolaitoksissa syntyy myös kestävämpiä ratkaisuita. Viime kädessä yhtenäinen käyttökokemus luo kilpailuetua, ja sillä rakennetaan brändimielikuvaa”, Hanna Remula summaa.