Suomen ensimmäiselle kotitalouksien poistotekstiilin kierrätyslaitokselle laskettiin päästövähennyspotentiaali Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (LSJH) (southwestern Finland waste management) is a company owned by 18 municipalities. It takes care of organizing the residents’ waste management and waste disposal on behalf of these municipalities. Approximately 440 000 inhabitants live in the company’s operating area. The biggest owners of LSJH are the city of Turku and the city of Salo. Asia Lounais-Suomen Jätehuolto Oy Selvitimme Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n (LSJH) Turun Topinpuistoon suunnitteleman kuluttajapoistotekstiilin jalostuslaitoshankkeen ilmastovaikutuksen ja päästövähennyspotentiaalin, eli mitä ilmastohyötyä laitoksen kautta kulkevien poistotekstiilien kierrätyksellä voidaan saavuttaa. Laitos tulee olemaan ensimmäinen kuluttajatekstiilejä mekaanisesti kierrättävä täyden mittakaavan laitos Suomessa. Toteutettu selvitys on myös ensimmäinen laatuaan, sillä vastaavan tason elinkaariarviointia kuluttajatekstiilin kierrätyksestä ei tiedettävästi ole aiemmin tehty. Laitoksen aiheuttamat päästöt ja päästövaikutus määritettiin hankeskenaarion ja baseline-skenaarion kautta Laitoksen päästövähennyspotentiaalin tarkasteltavana ympäristövaikutusluokkana oli ilmastonlämpenemisvaikutus (hiilijalanjälki). Laskenta toteutettiin noudattaen elinkaariarvioinnin standardeja ISO 14044 ja ISO 14040 sekä Ilmastorahaston ohjeistusta päästövähennyspotentiaalin laskentaan. Laitoksen aiheuttamat päästöt ja päästövaikutus määritettiin kahden skenaarion, hankeskenaarion ja baseline-skenaarion, kautta. Hankeskenaariossa päästöt arvioitiin hankkeen (eli poistotekstiililaitoksen) toteutuessa. Baseline-skenaariossa päästöt arvioitiin tilanteessa, jossa kierrätyslaitosta ei ole ja poistotekstiilit päätyvät nykytilan tavoin energiahyödyntämiseen sekajätteen mukana. Tekstiilin kierrätyksellä voidaan saavuttaa merkittävästi suuremmat päästöhyvitykset Tulosten perusteella poistotekstiilin kierrätyksestä aiheutuvat fossiiliset kasvihuonekaasupäästöt ovat hieman pienemmät kuin poistotekstiilin poltosta aiheutuvat, mutta tekstiilin kierrätyksellä voidaan saavuttaa merkittävästi suuremmat hyödyt päästöhyvitysten kautta. Poistotekstiilin massaan suhteutettuna merkittävimmät päästöhyödyt saadaan tekstiilin uudelleenkäytöstä sellaisenaan. Tällöin vältetään koko uusien tekstiilien valmistusketju kuiduista valmiiksi tuotteiksi, ja samalla vältytään myös poistotekstiilin mekaanisesta käsittelystä tai poltosta aiheutuvilta päästöiltä. Tekstiilimateriaaleista erityisesti neitseellisen villakuidun valmistuksella todettiin olevan suhteessa muiden kuitujen valmistukseen merkittävä ilmastovaikutus, joten villan kierrätyksellä saavutetaan erityistä ilmastohyötyä, vaikkakin villan määrä suhteessa muihin tekstiililaatuihin on usein pieni. Myös fossiiliseen öljyyn pohjautuvien synteettisten kuitujen kierrätys tuo merkittäviä ilmastohyötyjä, sillä neitseellisten kuitujen valmistuksen lisäksi vältetään fossiilisen hiilen vapautuminen poltossa.
Biometaanin ja organisaation hiilijalanjälkilaskennat tukevat Stormossenin strategiaa Jätehuoltoyhtiö Stormossen hoitaa kuuden pohjalaisen omistajakuntansa jätehuollon. Omistajakunnat ovat Isokyrö, Korsnäs, Maalahti, Mustasaari, Vaasa ja Vöyri ja asukkaiden lukumäärä näissä kunnissa on yhteensä yli 105 000 asukasta. Yrityksen pääpaikka on Koivulahdessa sijaitseva jätekeskus. Stormossenin ensimmäinen biokaasun tankkausasema avattiin helmikuussa 2017.
Lounais-Suomen Jätehuollon toiminnan hiilijalanjälki Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (LSJH) on 18 kunnan omistama yhtiö, joka huolehtii kuntien puolesta asukkaiden jätehuollon järjestämisestä ja jäteneuvonnasta. Yhtiön toimialueella asuu noin 440 000 asukasta. LSJH:n suurimmat omistajat ovat Turun kaupunki ja Salon kaupunki.
Uuden jätelain vaikutukset jätehuollon ympäristövaikutuksiin ja kustannuksiin Puhas Oy on viiden kunnan, Joensuu, Ilomantsi, Kontiolahti, Liperi ja Polvijärvi, omistama jätehuoltoyhtiö, jonka tehtävä on tuottaa kunnille lakisääteisesti kuuluvat jätehuollon palvelutehtävät osakaskuntiensa puolesta. Yhtiön toiminta-alueeseen kuuluu noin 112 000 asukasta. Palveluverkostoon kuuluvat keskitetysti kilpailutetut poltettavan jätteen ja biojätteen kuljetuspalvelut, paikalliset jäteasemat ja Kontiosuon jätekeskus.
LCA- ja hiilijalanjälkiselvitykset helpottivat asettamaan tavoitteita oman toiminnan kehittämiseen FORCIT on pohjoismainen toimija, jolla on kokonaisvaltainen tietämys räjäytys- ja louhintatöistä sekä niihin liittyvistä ympäristövaikutuksista, kuten myös puolustusteollisuuden epäherkkien räjähteiden teknologioihin liittyen maailmanlaajuisesti. FORCIT on kasvattanut osaamistaan vuodesta 1893 lähtien, ja heidän pääkonttorinsa sijaitsee Hangossa.
Suomen kansallisoopperan ja -baletin hiilijalanjälki Kansallisooppera ja Kansallisbaletti tarjoavat ooppera- ja balettiesityksiä sekä muita tapahtumia kaikenikäisille. Vierailuesitykset, koululaisoopperat, esitystallenteet ja suoratoistot sekä televisioinnit ja radioinnit vievät toimintaa kaikkialle Suomeen ja maailmalle. Henkilöstömäärältään Suomen kansallisooppera ja -baletti on keskisuuri ooppera- ja balettitalo.
Tuupalan puukoulun hiilijalanjälkilaskenta Tuupalan puukoulu on Suomen ensimmäinen massiivipuuelementtitekniikalla rakennettu koulu, joka valmistui Kuhmoon vuonna 2018. Puukoulu on rakennettu CLT-elementti- ja liimapuutekniikalla, rakentamisvaiheessa käytettiin Terve talo -kriteerejä ja rakennukset valmistettiin sääsuojassa. Tuupalan päiväkodissa on 60 esikoululaista ja vuosiluokilla 1-6 on 350 oppilasta.
