Teollisuus 5.0 – jälleen uusi vallankumous vai fiksumman tekemisen mahdollistaja?

Kun yrityksissä mietitään pitkälti yhä sitä, mitä teollisuus 4.0 merkitsee niiden liiketoiminnalle, Euroopan komission ajama teollisuus 5.0 nostaa jo päätään. Onko valmistava teollisuus etenemässä kohti jälleen uutta vallankumousta, joka mullistaa kaiken vanhan?

Etteplanin palveluratkaisuista vastaava johtaja Kari Jussila tietää, että kaikki liiketoiminta pohjautuu ihmisiin. Siinä missä teollisuus 4.0:ssa kaiken keskiössä oli valmistavan teollisuuden yritysten toiminnan tehostaminen digitalisaation, tekoälyn, automaation ja verkkoon liitettyjen laitteiden kautta, teollisuus 5.0:ssa koneet laitetaan entistä enemmän palvelemaan ihmistä.

”Ei tulisi edes puhua viidennestä vallankumouksesta, sillä teollisuus 4.0:n ydinajatus on yhä voimissaan ja relevantti pitkälle tulevaisuuteen. 5.0 tuo lisäksi pöytään ihmiskeskeisyyden, kestävyyden ja resilienssin”, Jussila paaluttaa.

Esimerkiksi resilienssiä tarvitaan nykyään enemmän kuin koskaan. Globaaleja kriisejä ja niiden seurauksia on usein vaikea ennakoida. Koronapandemia aiheutti useita toimialoja haitanneen komponenttipulan, ja Venäjän sota Ukrainassa johti nykyiseen energiakriisiin, joka puolestaan antoi vauhtia myllerrykseen ajautuneen energia-alan vihreälle siirtymälle. Kyberhyökkäykset voivat seisauttaa kokonaisten yritysten ja tehtaiden toiminnan. Ja jos emme saa hillittyä ilmastomuutosta, sään ääri-ilmiöt lisääntyvät kiihtyvällä tahdilla.

”Teollisuus 4.0 -periaatteen mukaisesti optimoitu ja automatisoitu prosessi on kaikkea muuta kuin resilientti, sillä kyberhyökkäys tai sähkökatkos voi seisauttaa sen välittömästi. Siksi yritysten on varmistettava, että niiden toiminnot ovat valmiina todellisiin uhkiin ja haasteisiin ja että niillä on käytössään tarvittavat varotoimet ja osaaminen”, Jussila painottaa.

Resilienssi ei ole välttämättä yksinään teollisuus 5.0:n tärkeimpiä teemoja, mutta valmistavaa teollisuutta ei yleensä tunneta resilienssin malliesimerkkinä – valtavat investoinnit erikoiskoneisiin ja -laitteisiin tarkoittavat, että muuttuviin skenaarioihin mukautuminen on tuntuvasti haastavampaa kuin sellaisille yrityksille, joiden toiminta nojaa ihmisiin. Tilanteen parantamiseksi niiden on panostettava ihmiskeskeisempään ajattelutapaan.

”Yritys voi suunnitella älykkään tehtaan, joka pyörii itsenäisesti ilman ihmisen puuttumista, mutta jos yrityksestä lähtee avainhenkilöitä, kukaan ei tiedä miten prosessi toimii. Sen muuttumiskyky häviää. Ihmisen pitäminen kaiken keskiössä mahdollistaa resilienssin, ja tämä on teollisuus 5.0:n taustalla oleva ajattelumalli”, Jussila toteaa.
 

Ihmiskeskeisyys lisää resilienssiä ja kilpailukykyä

Teollisuus 5.0:n johtoajatuksena on ennen kaikkea yhteisen hyvän integrointi liiketoimintaan. Oikein toiminen on itse asiassa hyväksi myös liiketoiminnalle. Digitalisaatio- ja muutoshankkeet tulevat kalliiksi, mutta kun ne pohjautuvat todellisiin käyttötapauksiin ja tarpeisiin, todennäköisyys hankkeen onnistumisesta laadukkaasti kasvaa.

”Ihmiskeskeisyyttä voidaan lähestyä monista eri kulmista. Kyse on ihmisen kognitiivisten kykyjen ja luovuuden korostamisesta yhteistyössä koneiden kanssa sekä muutoksen tasoittamisesta tukemalla ihmisiä digitalisaatioprosessin aikana. Ihmiskeskeinen suunnittelu tukee voimakkaasti yhteistyötä ja ihmisen toimijuutta”, sanoo Etteplanin suunnittelu-, pilviratkaisu- ja sovellusliiketoiminnan johtaja Hanna Remula.

Vaikka teknologia on hyvä apuri tehtaiden rutiinitehtävien ja perustoimintojen automatisoinnissa, yritykset tarvitsevat yhä enemmän ihmisen kyvykkyyksiä. Tunne siitä, että koneiden kanssa työskentelyä arvostetaan ja että se tukee omaa osaamista, auttaa pitämään nykyiset työntekijät, mikä monilla aloilla on hankalaa.

”Työmarkkinat ovat jo nyt globaalit, ja trendi vain vahvistuu tulevaisuudessa. Esimerkki monimuotoisen työvoiman vaikutuksista on, että tehdasta ei voi suunnitella vain tietyn kielen syntyperäisille puhujille. Tämän jättäminen huomiotta koneiden ja teknologian suunnittelussa vähentää resilienssiä ja pienentää ihmisjoukkoa, josta on mahdollista rekrytoida”, Remula sanoo.

Mielekäs työ, hyvin suunniteltu työympäristö ja vastakaikua synnyttävät arvot ovat ehdoton minimi valmistavan teollisuuden yrityksille, jotka haluavat houkutella huippuosaajia ja pitää heistä kiinni. Yksi nykyisistä erottautumisen keinoista on kestävyyteen panostaminen – kestävyys on myös teollisuus 5.0:n teema, jota yritysten ei kannata sivuuttaa, jos tarkoituksena on pysyä kilpailussa mukana.
 

Kestävyys on välttämättömyys, mutta myös mahdollinen kilpailuetu

Valmistavan teollisuuden keskeisimpiä haasteita on resurssien niukkuus. Koronapandemia ja ilmastonmuutos ovat jo nyt sotkeneet komponenttien toimitusketjuja. Komponenteissa käytettävät harvinaisten maametallien varat ehtyvät myös aikanaan, joten laitteiden kierrättämisestä tulee välttämätöntä.

”Korjattavuus, kierrätettävyys ja ekologinen suunnittelu ovat vahvasti valmistavaan teollisuuteen painottuvan teollisuus 5.0:n keskiössä. Toisena näkökulmana voi pitää prosessien ja toiminnan kestävyyttä ylipäänsä. Meidän on kunnioitettava planeettamme rajoja ja varmistettava yritysten toimintaedellytykset myös tulevaisuudessa”, Jussila sanoo.

Valmistava teollisuus on vihreän siirtymän luonnollinen edelläkävijä, ja kehittämismahdollisuuksia riittää vaikka kuinka. Kestävämmät prosessit, teknologiat ja tuotteet ovat monella tapaa hyväksi myös liiketoiminnalle. Sekä työntekijät että asiakkaat tekevät arvoihin pohjautuvia päätöksiä. Lisäksi energiankulutuksen pienentäminen luo myös säästöjä.

”Jos yritys ei saavuta hiilineutraaliutta, siltä tietysti häviää toiminnan pohja jo pelkästään sääntelyn takia. Teollisuus 5.0:n painopiste on kuitenkin pitkän aikavälin kestävässä kehityksessä, jotta selviämme tulevista vuosikymmenistä. Eikä kyse ole vain yrityksistä. Meidän on pystyttävä ottamaan käyttöön pysyviä vihreitä ratkaisuja, jotta pystymme pitämään yllä mielekästä elämää maapallolla”, Remula toteaa lopuksi.

Siinä missä teollisuus 4.0:n painopiste oli vahvasti valmistuksen tehokkuuden maksimoinnissa, 5.0:n pääteemoja on ympäristön suojeleminen. ”Neljännen teollisen vallankumouksen” aikana luotu teknologinen pohja toimii vain lähtökohtana eettisemmän ja kestävämmän teollisuuden kehittämiselle.

”Kuten aiemmin totesin, teollisuus 5.0 ei ole varsinainen teollinen vallankumous, sillä se lähinnä tuo uuden näkökulman teollisuus 4.0:n mukanaan tuomiin digitaalisiin ja teknologisiin kehitysaskeleihin. Katsomme asioita vain uudella tavalla ja tarkemmin”, Jussila toteaa.