Digitalisaatio & uudet teknologiat

Vihreän suunnittelun merkitys laitesuunnittelussa kasvaa jatkuvasti. Se tarkoittaa käytännössä vastuullisia valintoja, kuten kulumiskestävämpien komponenttien valitsemista, ympäristöystävällisempää pakkausta ja varaosien saatavuuden ennustamista.

Suomalaiset yritykset nukkuvat huolestuttavan laajasti ruususen unta EU:n kyberturvallisuutta koskevan lainsäädännön kiristymisen kynnyksellä. Erityisesti teollisuudessa laitteiden uudelleensuunnittelulla alkaa olla kiire. EU:lta on tulossa lähivuosina peräti kymmenkunta kyberturvallisuutta koskevaa direktiiviä tai säädöstä. Jos niitä ei noudata, tuotteiden myynti muuttuu laittomaksi. Siksi päättäjien ja tuotekehittäjien niin laite- kuin ohjelmistoalalla pitää nyt perehtyä uusiin säädöksiin ja aloittaa niihin varautuminen pikaisesti.

Verkkoyhteyksien lisääminen laitteisiin tarjoaa usein lukuisia etuja. Samalla tuotteesta tulee kuitenkin paljon monimutkaisempi.

Tietoyhteydet ovat raskaassa teollisuudessa nykyään ehdoton välttämättömyys, jos ajatellaan vaikkapa maailmanlaajuista etäkunnossapitopalvelua. Optimaalisen teknologian valinta yhteyksien luomiseen voi kuitenkin teollisessa ympäristössä olla haastavaa. Mitkä tekijät tulee ottaa huomioon?

Uusia digitaalisia innovaatioita käyttöön ottavien teollisuusyritysten on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota viranomaismääräyksiin. Euroopan unioni, Yhdysvallat, kansainväliset toimialajärjestöt ja standardointielimet ovat piakkoin julkaisemassa useita etenkin kyberturvallisuuteen liittyviä määräyksiä. Ne tulevat vaikuttamaan lähes kaikkiin sulautettuja ratkaisuja ja digitaalisia palveluja kehittäviin aloihin. Mitkä määräykset on tunnettava välttyäkseen vaikeuksilta?

Digivallankumous vaikuttaa myös oppimiseen. Esimerkiksi virtuaalitodellisuus (VR) avaa aiheeseen täysin uusia näkökulmia. Mutta onko kyse pelkästä teknisestä kikkailusta vai tiedonhankinnan helpottumisesta pitkällä aikavälillä? Tässä artikkelissa käsitellään virtuaalitodellisuutta, sen etuja ja rajoitteita oppimisen kannalta sekä sen merkitystä kallisarvoisena työkaluna yrityksille.

Useimmat meistä ovat tottuneet hoitamaan asioita nopeasti ja itsenäisesti, yleensä mobiililaitteella tai verkossa, sekä kotona että töissä. Kuluttajille suunnatut itsepalveluratkaisut ovatkin jo arkea. Viime aikoina myös B2B-sektorin yritykset ovat heränneet itsepalvelun tärkeyteen.

Laitevalmistajat ovat aina tarjonneet myös palveluita, ja valmistajien muodonmuutos palveluntarjoajiksi on vain kiihtymään päin. Nykyisin ostaja osaa jo olettaa, että laitteen kylkiäisenä tarjotaan myös digitaalisia lisäarvopalveluja. Osa valmistajista pyrkiikin siirtymään tilauspohjaiseen malliin myös laitteiden osalta niin, että asiakas ei enää omista laitteita, vaan maksaa kuukausitasolla tuotteesta ja sen ylläpidosta.

Rummutus esineiden internetistä (IoT) on jatkunut ainakin kymmenkunta vuotta. IoT:n perusta luotiin kuitenkin jo vuonna 1995. Silloin esitelty IPv6-standardi laajensi ip-osoiteavaruutta niin, että jokaiselle laitteelle riittää oma ip-osoite.