Miksi yhteistoimintarobottiin kannattaa investoida

Kuten nimikin jo vihjaa, yhteistoimintarobotti (tai kollaboratiivinen robotti eli cobotti) on suunniteltu siten, että robotti ja ihminen pystyvät tekemään työtä yhdessä, vieretysten.

Yhteistoimintarobottia ei siis tarvitse eristää kuten perinteistä teollisuusrobottia, joka saattaa käsitellä satojen kilojen kuormia suurilla nopeuksilla. Kookas teollisuusrobotti on ilman vahvaa suojausta sen verran vaarallinen, ettei ihmisellä ole sen lähelle menemistä.

Turvallisuus onkin yhteistoimintarobottien tärkeimpiä valttikortteja. Ne kykenevät tavallisesti vain 10–12 kilon enimmäiskuormien käsittelyyn ja hoitavat tehtävänsä pienillä nopeuksilla ja kiihtyvyyksillä. Siksi yhteistoimintarobottia ei tarvitse sijoittaa häkkiin omiin oloihinsa, vaan se on ihmiselle täysin turvallinen työkaveri.

Perinteiset ja erittäin korkeista turvallisuus- ja laatuvaatimuksistaan tunnetut teollisuudenalat kuten autoteollisuus ja lääketeollisuus ovat löytäneet yhteistoimintarobotit. Niiden turvallisuus pohjautuu yleisiin kansainvälisiin sertifiointeihin ja ne ovat muun muassa TÜV hyväksyttyjä.

Robotti parantaa ergonomiaa, laatua ja tehokkuutta

Monet kiinalaiset ja intialaiset autonvalmistajat kuten Bajaj Auto käyttävät yhteistoimintarobotteja laadun takia.

Yhteistoimintarobotti pystyy suorittamaan loppukokoonpanotyössä tehtäviä, jotka ovat ihmiselle epämieluisia, ergonomisesti rasittavia tai muuten huonosti sopivia. Näihin tehtäviin voi liittyä toistoa, tarkkuutta, nostamista tai vaikka kiertoliikettä. Harva ihminen esimerkiksi nauttii ruuvaamisesta, jos sitä pitää tehdä pitkiä aikoja. Robotti taas on ruuvauksessa aivan elementissään, eikä se koskaan väsy tehtäväänsä – saati kyllästy siihen.

Robotilla on siten kiistaton positiivinen vaikutus tuotantolaitoksen työergonomiaan. Kun ergonomia on kunnossa, henkilöstön tehokkuus paranee, laatuvirheet vähenevät ja työntekijät sairastelevat vähemmän. Työssä viihdytään paremmin myös henkisesti: terve työntekijä on motivoituneempi, ja kun robotti lisäksi ottaa kontolleen yksitoikkoiset ja puuduttavat työvaiheet, ihminen voi keskittyä mieluisampiin tehtäviin.

Yhteistoimintarobotti auttaa parantamaan tuotannon laatua ja tehokkuutta muillakin tavoin. Se voidaan esimerkiksi ohjelmoida tuomaan työpisteelle oikeassa järjestyksessä oikea määrä komponentteja, jotka ihminen sitten asentaa paikalleen tuotteeseen. Kun työpiste on järjestyksessä ja saatavilla on aina täsmälleen oikea määrä juuri niitä komponentteja mitä pitääkin, kokoonpanoprosessissa ei pääse syntymään virheitä.

Tehokkuuden saralla on huomionarvoista, että robotti suoriutuu monista työvaiheista paljon ihmistä nopeammin. Yksi robotti voi palvella esimerkiksi kahden henkilön työpistettä, niin että neljän henkilön sijaan työ hoituukin kahdella henkilöllä ja yhdellä robotilla. Robotin voi myös huoletta komentaa tekemään useampia työvuoroja perätysten.

Riskitön investointi, joka maksaa itsensä nopeasti takaisin

Vaikka maailmalla miljoonat yhteistoimintarobotit ahertavat väsymättä tehtävissään, ne ovat silti yhä melko harvinaisia esimerkiksi Suomessa. Euroopassa autoteollisuus on löytänyt yhteistoimintarobotit verrattain hyvin, mutta todellinen edelläkävijä niiden hyödyntäjänä on Kiina.

Kiinassa robotiikkainvestointeihin kannustavat paitsi kohonneet työvoimakustannukset, myös maan voimakas halu pyrkiä teknologiajohtajaksi eri aloilla. Suurin painoarvo on kuitenkin laadulla: Kiinassa toimivien yhtiöiden länsimaisten asiakkaiden laatuvaatimukset ovat erittäin korkeat, ja käytännön kokemukset ovat osoittaneet, että robotti tekee tasalaatuisempaa työtä kuin ihminen.

Robotiikkaan liittyvä vastahanka on edellä mainittujen hyötyjen valossa yllättävää. Suomessa valmistava teollisuus on teknologian suhteen turhan varovainen, kenties myös vähän ennakkoluuloinen: moni yritys tuntuu aivan suotta pelkäävän, ettei yhteistoimintarobotin käyttövarmuus tai sen tuottama laatu vastaakaan odotuksia.

Yhteistoimintarobotteja saatetaan myös pitää kalliina investointeina, vaikkei tämä enää pidä paikkaansa. Totuus on, että investointi yhteistoimintarobottiin maksaa itsensä takaisin erittäin nopeasti. Investoinnin kokonaiskustannukset ovat alhaiset, itse asiassa samaa luokkaa kuin keskimääräisen tuotantotyöntekijän vuosipalkka. Tällä matematiikalla investointi voi maksaa itsensä takaisin niinkin ripeästi kuin yhdessä vuodessa – ellei vielä nopeamminkin. Investointi yhteistoimintarobotteihin parantaa tuotantolaitoksen tuottavuutta ja auttaa näin parantamaan yrityksen toimintaedellytyksiä. Näin ajateltuna niillä voidaan ajatella olevan myös positiivinen vaikutus tehtaan työllisyyden ylläpitämisessä.

Ja lopuksi: investointi on käytännössä riskitön, sillä yhteistoimintarobottien soveltuvuutta tuotantoympäristöön voidaan tätä nykyä testata digitaalisessa ympäristössä. Mikäli virtuaalisessa mallinnuksessa käy ilmi, ettei robotti sovellukaan sille kaavailtuihin työvaiheisiin, teollisuusyritys välttyy väärän investointipäätöksen tekemiseltä.