Tuotantolaitoksen turvallisuuden kehittäminen on kannattava investointi

Kun puheeksi tulee tuotantolaitosten turvallisuus, monelle tulee tosiasiassa mieleen yksinomaan työturvallisuus. Mutta olipa kyse sitten uudesta tai jo käytössä olevasta laitoksesta, turvallisuus pitää sisällään paljon muutakin, kuten koneturvallisuutta, prosessiturvallisuutta ja kemikaaliturvallisuutta.

Euroopan unionissa laitosturvallisuuden eri osa-alueille on omat lainsäädäntönsä ja standardinsa. Kun vaatimukset täytetään, tuotantolaitoksen turvallisuudessa saavutetaan minimitaso, jonka myötä laitoksen ja sen tuotantokoneiden käyttö on luvallista. Valvovat viranomaiset varmistavat säännöllisin väliajoin, että asiat hoidetaan kunnolla myös sen jälkeen kun luvat on myönnetty.

Vaatimusten viidakko liikaa yhdelle ihmiselle

Moni tuotantolaitos saa tänä päivänä työturvallisuudesta puhtaat paperit. Eräs sitkeä perusongelma ei kuitenkaan ole poistunut: laitoksen turvallisuudesta vastaava saattaa olla hyvin perillä työturvallisuuteen liittyvistä asioista, mutta kun laitosympäristöä tarkastellaan laajempana kokonaisuutena on turvallisuuden mittaaminen, havainnointi ja kehittäminen jo haastavampaa.

Euroopan unioni ohjaa jäsenmaidensa toimintaa direktiivien kautta. Osa direktiiveistä vaikuttaa suoraan ja osa välillisesti laitoksen toimintaan. Direktiivien, kansallisen lainsäädännön ja velvoittavien standardien seuraaminen ja hallinta etenkin suurissa yrityksissä on vaativa työ. Tähän ei välttämättä yksi asiantunteva henkilö aina edes riitä.

Johtamisen kannalta erityisen ongelmallista on se, että laitoksessa vastuut on jaettu eri päättäjille, jotka hoitavat tehtävää oman toimensa ohella. Kuten arvata saattaa, esimerkiksi tuotannon johtamiseen keskittyvä henkilöllä ei ole helppoa keskittyä turvallisuuden laajaan kokonaisuuteen täysipainoisesti.

Puutteet turvallisuudessa tuovat monenlaisia riskejä

Laitosturvallisuuteen liittyviä ongelmia saattaa synnyttää paitsi vaillinainen osaaminen, myös se, ettei turvallisuutta ja sen ongelmien juurisyitä yksinkertaisesti saada näkyviin. Hyötyjä on vaikea havaita, vaikka fakta on, että panostukset turvallisuuteen näkyvät aina yrityksen tuloksessa. Koska suoraa lyhyen aikavälin vaikutusta on vaikea arvioida, on tärkeä  tarkastella ensin mahdollisia seurauksia, jos turvallisuusasioita ei oteta riittävän hyvin huomioon.

Vakavin suora haittavaikutus liittyy tietysti henkilöturvallisuuteen: laitoksessa tapahtuu onnettomuus, joka johtaa työntekijän kuolemaan tai vammautumiseen.

Toinen merkittävä, suora haittavaikutus on ympäristöriskit. Ne ovat vakavia jo itsessään, mutta tuovat lisäksi tullessaan erilaisia välillisiä riskejä. Taloudellinen riski realisoituu esimerkiksi silloin, kun yritys saastuttaa ympäristöään ja sen pitää korvata aiheuttamansa vahingot. Lisäksi maineriski voi olla suuri ja piinaavan pitkäkestoinen, varsinkin silloin kun ympäristöhaitat saavat näkyvyyttä tiedotusvälineissä.

Satsaukset vähentävät riskejä ja parantavat tehokkuutta

Kun turvallisuuteen sitten panostetaan, tulokset ovat vastaavasti positiivisia. Turvallisessa tuotantolaitoksessa sattuu vähemmän tapaturmia ja muita henkilövahinkoja, ja samalla vähenevät henkilöstön sairauspoissaolot.

Lisäksi – ja tästä pitäisi puhua enemmän – panostukset turvallisuuteen tapaavat myös parantaa tuotantolaitoksen tehokkuutta. Kun vanhaa laitosta vuosien tai vuosikymmenien käytön jälkeen uudistetaan, teknologian, mittauksen ja suojaamisen kehitys mahdollistaa monenlaisten asioiden parantamisen ja optimoinnin. Uudistusten myötä erilaisia työvaiheita voidaan jättää pois, jolloin yksittäisten henkilöiden tai ryhmien ajankäyttö tehostuu.

Maailmalla on kosolti kauhutarinoita yrityksistä, jotka ovat alkaneet panostaa turvallisuuteen vasta sen jälkeen, kun ensin on tapahtunut onnettomuus ja erilaiset turvallisuuteen liittyvät riskit ovat realisoituneet. Tässä valossa viestin pitäisi olla selvä: satsaaminen turvallisuuteen on kannattava investointi, jonka kanssa ei pidä eikä kannata jäädä vitkastelemaan.